Historia

Tarmon historia on ollut värikäs ja tapahtumarikas niin urheilun kuin urheilupolitiikan saralla. Helsingin Työväenyhdistyksen voimistelu- ja urheiluseura Tarmo ry:n perustava kokous pidettiin HTY:n talolla 10.4.1931. Kokouksen avasi Severi Koskinen, josta tuli Tarmon ensimmäinen puheenjohtaja. Sihteeriksi valittiin Valdemar Liljeqvist ja rahastonhoitajaksi Yrjö Pirhonen. Uuden seuran perustamisen taustalla oli kaksi yleistä poliittista syytä: sosiaalidemokraattien ja kommunistien tulehtuneet välit sekä 10.1.1931 säädetty kommunistilaki, jonka perusteella lakkautettiin mm. Helsingin Jyry, Tarmon edeltäjäseura HTY:ssä.

1950-luvulla urheilupolitiikassa myrskysi. Helsingin Tarmo erotettiin 8.11.1956 Työväen Urheiluliitosta (TUL). Tarmon jaostot liittyivät yksitellen SVUL:n lajiliittoihin, ensimmäisenä nyrkkeilijät vuonna 1956. Tarmo ja monet muut TUL:sta erotetut tai eronneet seurat perustivat vuonna 1959 Työväen Urheiluseurojen Keskusliiton (TUK). TUK lakkautettiin 1979, ja Tarmon jaostot siirtyivät kokonaisuudessaan takaisin SVUL:n lajiliittoihin.

Alussa Tarmossa harrastettiin jalkapalloa, naisvoimistelua, nyrkkeilyä, painia, pesäpalloa ja yleisurheilua. Myöhemmin lajivalikoimaan mukaan ovat tulleet judo (Chikara), painon- ja voimanosto sekä lento- ja koripallo. Tänään Tarmossa harrastetaan judoa, nyrkkeilyä, painia, painon- ja voimanostoa sekä yleisurheilua. Viimeisen 20 vuoden aikana seurassa on panostettu kilpavalmennuksen ohella junioritoimintaan sekä kehitetty kuntoilijoille sopivia harjoituksia, kuten kuntonyrkkeily ja -paini.

Kotimaista ja ulkomaista menestystä

Talvi- ja jatkosotien aikana ja jälkeen Tarmo oli TUL:n paras nyrkkeilyseura. Tauno Rinkinen kuului Suomen olympiajoukkueeseen Lontoossa 1948.

1950-luvulla Niilo Turkkila voitti painissa MM-hopeaa useiden SM-mitaleiden lisäksi. Tarmon naisten- ja miesten koripallojoukkueet olivat Suomen huippuja, ja Tarmon lentopalloilijoita oli 1950–60 luvun puoliväliin asti maaottelukokoonpanoissa. Judo valtasi alaa, ja Chikaran judokat nousivat maan kovimpaan kärkeen. Nyrkkeilijät Jorma Limmonen ja Martti Lehtevä voittivat useita Suomen mestaruuksia. Molemmat edustivat Suomea 1960 Rooman olympialaisissa, joissa Limmonen voitti olympiapronssia. Hän kuului olympiajoukkueeseen myös Tokiossa 1964. Limmosen ja Lehtevän jälkeen Tarmon nyrkkeilytähdeksi kohosi Ilmo Lindqvist. Lindqvist sijoittui SM-hopealle kevyessä keskisarjassa 1962, voitti Suomen mestaruuden keskisarjassa 1963 ja hallitsi kevyttä keskisarjaa vuosina 1966–68.

Myös 1970-luvulla tarmolaisilla meni lujaa. Painonnostaja Kauko Kangasniemi voitti useita MM-, EM- ja SM-mitaleja sekä paranteli monesti MM-tulosta. Vahvaan painonnostokaartiin kuului myös Juhani Avellan. Judoka Markku Airio oli 1976 Montrealin olympialaisissa. Painissa Ilpo Seppälä voitti 1976 Suomen ja Pohjoismaiden mestaruudet ja sijoittui seuraavana vuonna MM-kilpailuissa kuudenneksi. Jouko Kuossari edusti Suomea painin MM-kisoissa Meksikossa 1978. Erkki Luja nyrkkeili kansallisella huipulla.


Helsingin Tarmon palkintokaappi Paasitornissa
Helsingin Tarmon palkintokaappi Paasitornissa

1980 oli painijoiden, nyrkkeilijöiden ja judokoiden vuosikymmen. Moskovan olympialaisissa 1980 Suomea edustivat judoka Jaakko Saari ja painonnostaja Viktor Sirkiä. Painissa Ilpo Seppälä saavutti MM-pronssia vuonna 1981. Vuoden 1984 olympialaisissa Los Angelesissa olivat mukana judoka Juha ”Pupu” Salonen, painija Ilpo Seppälä ja nyrkkeilijä Hannu Vuorinen. Miehet tekivät seuraennätyksen: samoissa olympialaisissa oli yhdestä seurasta kolmen eri voimailulajin edustajat. Vuorinen voitti Suomen ja Pohjoismaiden mestaruudet. Vuonna 1988 Soulin olympialaisissa olivat mukana judoka Juha Salonen ja painin päävalmentajana Ilpo Seppälä. Juha Salonen sai useita MM-, EM- ja SM-mitaleja. 1980-luvulla SM-mitaleita voittivat myös nyrkkeilijät Simo, Reijo ja Vesa Vuorinen, ja painonnostossa Tenho Kantola saavutti ikämiesten MM-pronssia. Reijo Vuorinen oli myös mukana Suomen maajoukkueessa. Tarmon Risto Karasmaa kehitti yleisurheilun ultramoniottelun (20 lajia) vuonna 1981. Tänä päivänä lajilla on oma kansainvälinen liitto, ja sen suosio on levinnyt ympäri maailmaa.

Barcelonan Olympiakisoissa 1992 Tarmosta olivat mukana judon päävalmentajana Juha Salonen ja painin päävalmentajana Ilpo Seppälä. Chikaran SM-mitalisteja olivat Pupu Salosen lisäksi Mauri Kivistö, Mika Mäkelä, Elina Koskenoja ja Jukka Laitinen. Chikara voitti joukkue Suomen mestaruuden viisi kertaa. Painin SM-mitalisti oli Kristian Kosonen. SM-kisoissa menestyivät myös nyrkkeilijät Reijo Vuorinen ja Juha Turkka. Veteraaniyleisurheilijat toivat SM-kisoista vuosittain useita mitaleja.

2000-luvulla voimanostaja Mervi Rantamäki on voittanut MM- ja EM-mitaleja. Vuonna 2006 painija Antero Perez-Juntunen saavutti SM-kultaa, ja Sasu Kaasinen voitti vuonna 2009 juniorien EM-kultaa. Sasulla on poikien ja juniorien SM-mitaleja toistakymmentä, ja hän on tällä hetkellä Suomen painin olympiavalmennettava. Nyrkkeilijä Mika Andersson voitti raskaan sarjan Suomen mestaruuden 2002, ja Sanna-Kaisa Luja on hallinnut naisnyrkkeilyn keveimpiä painoluokkia vuodesta 2007. Joonas Tuoma voitti nyrkkeilyn SM-hopeaa 2010.

Vahva 80-vuotinen historia tarjoaa hyvän perustan tuleville Tarmon menestyville urheilijoille!